Translate

torstai 6. helmikuuta 2014

5pvä paasto kokemus

Ostin jo uutena vuotena Vogelin viiden päivän paastopaketin Nettiterveysapteekki.fi:stä. Se oli hiukan alennuksessa ja siksi nappasin tarjouksesta kiinni ja ajattelin antaa paastolle toisen mahdollisuuden.

Olen siis yrittänyt paastoa kerran aikasemminkin. Kokemuksesta on varmasti reilusti yli 10 vuotta. Olin silloin kahden leikki-ikäisen äiti ja aika väsynyt. Vaikka väsymys ei ehkä ollut se mikä kaatoi paaston, vaan hyvin heikko itsekuri (josta kärsin ajoittan edelleen) ja huonosti pohjustettu paasto. Silloin sorruin kolmantena päivänä, kun makasin pyörtymäisilläni sängyssä ja haistoin avomieheni valmistaman pekoni-kanapastan alakerrasta...

Tälläkerralla kokemus on ollut suhteellisen helppo. En ole voinut erityisen huonosti tai ollut hurjan huimauksen vallassa. Mutta tälläkerralla tein pohjatyön kunnolla. Jätin kahvin jo heti uuden vuoden jälkeen, söin hyvin kevyesti päivät ennen paastoa, join paljon paljon vettä ja opettelin kestämään nälkää. Toisaalta ajoitin paaston myös viikonlopulle, kun molemmat teinit ovat isällään ja minun ei tarvitse tehdä ruokaa kenellekkään. Eli aloitin paaston varsinaiseti perjantaina aamulla. (Laitoin tyttärelle rahaa perjantaina, että voi käydä vaikka mäkkärissä syömässä, niin mitä tekee teini - tilaa pitsan kotiin :-) Noh, ei tuo vielä mitään onneksi horjuttanut.)

Nälkää olen nähnyt oikeastaan todella vähän. Olen noudattanut Vogelin ohjeita kirjaimellisesti. Vogelin sivuilta löytyy myös tietoa ja ohjeet paastoa varten. Luin ne ennen aloittamista. Paketin mukana tulee myös ohjeet, jotka kannattaa kyllä lukea läpi.


Tiedän, että monet kammoaa paastopaketin mukana tulevia mehuja ja litkuja. Itselleni kaikista suurin ällötys on Molkosan. Sen olen saanut kyllä menemään kivasti alas, puristamalla lirauksen sitruunaa vesi-molkosan lasilliseen ja juomalla litkun pillillä, niin että maku ei kamalasti käy suussa. Mehut, kasvisliemi ja yrttitee taas ovat mielestäni ihan hyvän makuisia. Makuasioita.

Toinen mitä kuulee kavahdettavan on suolihuuhtelu. Se on kyllä ihan välttämätön toimitus, eikä se nyt mitenkään kovin ällöttävää ole. Työkaverini selitti, että hänen exällään oli tapana paastota ja sitten tehdä suolihuuhteluita ja en nyt ole varma, mutta minusta hän sanoi myös että samainen exä siis teki koko suolihuuhtelun makuultaan lattialla. Siis paskomista myöten!?! Hyvänen aika. Eihän sitä ulostulovettä kai ole tarkoitus lattialle laskea - sen kun nousee ylös ja istuu pöntölle...

Kiloklubiin en ole tämän aikana pystynyt "ruokiani" kirjaamaan, kun listoilla ei ole mitään Biotta mehuja, eikä Herbamare kasvislientä... Toki tällä meiningillä kaikki pallukat olisivat pysyneet punaisena. Painon kuitenkin merkitsin ja vyötärön mitan. Paino laski paaston aikana 1,8 kg ja vyötäröltä katosi 5 cm. Luvut on kuitenkin harhaa, sillä normaalisti vartalossa virtaa eri määrät ruokaa ja nestettä, joka varsinkin tuota vyötärönseutua pullistaa. Eli varsinaiseksi laihdutusmetodiksi paastoa ei voi suositella.

Tästä paaston lopetuksesta on nyt viikon verran aikaa ja ruokavalio on aikalailla normalisoitunut. Vähän kevyemmin olisi voinut pidempäänkin ehkä jatkaa, mutta sorruin paastolla sellaiseen ruoka haaveiluun ja reseptien lukemiseen, että oli kauhea into päällä kokeilla kaikkea... Mutta ei paha kokemus ollenkaan.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Äitinä olemisen sietämätön keveys

Kun saa lapsen ja se kasvaa sitä miettii, että mikä tästä tulee isona ja osaanko minä sitä kasvattaa oikein ja niin, että sillä on kaikki tarpeelliset taidot kun se lähtee pois kotoaan... Omat lapset on jo onnistuneet jotenkin kasvamaan teini-ikäisiksi ja nyt sitä ihmettelee, että miten niistä tuollaisia tuli :-) Ihan kaikella hyvällä siis. Miten niiden luonne on sellainen kun se on ja miksi ne käyttäytyy ja toimii kuten toimii.

Täytyy olla kiitollinen, että minulla ei koskaan ole ollut mitään suurempia ongelmia kummankaan lapsen kanssa ja molemmista on kasvanut aika suoraselkäisiä ja kilttejä nuoria. Toisinaan sitä kuitenkin tulee mitta täyteen sitä loputonta saamattomuutta, mikä ehkä kuuluu teini-ikään? En mä itsekään kai koskaan mitään kotona tehnyt - joskus vein pyykkejä ja huoneenkin siivosin kun olin ensin viikon kotiarestissa :-D


Noh. Tuohon kotihommiin ja ainaiseen teinien saamattomuuteen liittyen yritin potkaista uudet kotityösäännöt pystyyn tammikuun alussa. Kirjoitin oikein paperille ja lähetin teineille sähköpostilla etukäteen tutustuttavaksi. Illalla sitten töitten jälkeen tein ruoan ja kutsuin kaikki ruokapöytään keskustelemaan säännöistä. Yllättäen tyttäreni kohta 16v, joka on yleensä se pahempi lusmu, otti uudet säännöt ihan "Ok". Mutta herra 17v totesikin, että: "Mä olen nyt sitämieltä, että mä muutan isälle". Ja asiasta toiseen, nyt poika asuu isällään. Iskä otti pojan siis ihan mielellään ja pojan koulumatka ei juuri muuttunut ajallisesti. Alkujärkytyksen jälkeen alan olemaan asian kanssa lähes "ok".

Tähän muutokseen liittyy kyllä hyvin ristiriitaisia tunteita. Aluksi olin hyvin pettynyt ja pelkäsin, ehkä vieläkin, että poika pääsee vähän liiankin helpolla isällään ja oppii lusmuilemaan. Mutta toisaalta, poika on jo 17 - ehkä on aika päästää vähän irti ja antaa hengitystilaa... Nyt meillä on sitten kaksi erillistä perhettä - poikein perhe ja tyttöjen perhe, joissa toinen lapsi käy aina jokatoinen viikonloppu kyläilemässä. Kauhea ikävähän sitä poikaa on ja huoli painaa, kun ei voi itse olla varmistamassa jokaista käännettä.

Ja turha kai mainitakkaan, että nyt niitä kotitöitä riittää sitten minulle. Tytär vie koirat ulos koulun jälkeen ja that's it. Huokaus.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Tarmolla terveitä elämäntapoja ja parempaa kuntoa kohti

Kuten varmaan monilla muillakin, niin minullakin on monesti aika vaikea pitää itselleni tehtyjä lupauksia. Siksi pitääkin pitää kirjaa siitä mitä tuli luvattua ja miten lupauksen toteutuminen etenee.

Noh. Yksi uudenvuoden lupauksistanihan oli, että kun täytän 40 joulukuussa, olen paremmassa kunnossa kuin ikinä. Tämä tarkoittaa siis sitä että olen ihannepainossani ja juoksen helposti 10 km ja ettei mitään yleistä fyysistä kremppaa ole kiusaamassa.

En nyt kuitenkaan ole lähtenyt suinpäin yrittämään juosta tuota 10 km, enkä millekään extreme dietille. Tällähetkellä kunto on surkea (hyvä kun bussipysäkille jaksan juosta) ja lievä ylipaino on sitä luokkaa, että noin 9 kg pitäisi yrittää pudottaa. Mainittakoon, että nuo 9kg on istuneet aika tiukkaan viimevuodet, muutamaa go-fat-go tai muuta diettirupeamaa lukuunottamatta...

Eli olen nyt alkuvuodesta yrittänyt korjata aluksi syömisiäni parempaan kuntoon aloittamalla (jälleen kerran) ruokapäiväkirjan pitämisen kiloklubi.fi:ssä. Ostin itselleni joululahjaksi smoothie koneen ja sitä olen tässä joulusta asti käytellyt ahkerasti. Työkaverilta sain hyvän vinkin käyttää pehmeää tofua smoothiessa, se kohottaa kivasti niiden proteeinipitoisuutta. Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa ja tein oikein maistuvan smoothien, johon tuli seuraavat ainekset:

100g pehmeää tofua
1/2 banaani
1 dl pakastemustikoita
1,5 dl manteljuomaa

Ja kaikki vaan blenderiin ja sekaisin... Tyttärelle tein samanlaisen, mutta lisäsin vähän hunajaa makeudeksi. Tuohan on sitten ihan vegeaani vaihtoehto, varmaan mantelijuoman olisi voinut muuttaa vaikka maidoksi, mutta ajattelin nyt käyttää tuota mantelijuomaa kun tuli sitä ostettua. Mielestäni maku oli kuitenkin ilman hunajaakin sopivan makea ja oikein hyvää. Teen varmaan toistekin. Yritiän tässä päivänä eräänä tehdä vihersmoothienkin (avocado, kiwi, amerikansalaatia, mustikoita), mutta ei se ihan noin mennyt... Noita smoothie ohjeitahan löytyy netistä ihan pilvin pimein. Pitää vaan etisä ja löytää ne omat suosikkinsa. Ja kokeilla.


Ja Muutenkin olen siis katsonut etten mätä ihan mitä sattuu napaani. Vikka lauantaina kävin leffassa ja ostin lasten combon - eli popparit ja juoman - mutta otin mukaan mysö porkkanatikkuja ja kurkkutikkua :-). Sunnuntaina sitten kävin taas leffassa ja ostin juotavan jogurtin, proteiinipatukan ja pienen pussin sipsejä ja juotavaksi kivennäisvettä. Vaikka ei se mitenkään pakollista ole mussuttaa siellä leffassa, niin jotenkin sitä ei vaan osaa ihan ilmankaan olla...

Tässä ihan lähiviikkoina on myös tarkoitus pitää 5 pvä paasto (puhdistus mielessä), joten olen ollut ilman kahvia nyt jo toista viikkoa. Mutta siitä lisää kun se on kokeiltu.

Liikuntaa olen aloitellut hyvin varovaisesti. Otin käyttöön viimevuotisen kesäkuntoon -haasteen ohjeet, jossa tehdään kyykkyjä, punnerruksia, vatsa- ja selkälihas liikkeitä, sekä yleisliikettä aluksi ihan 3 päivässä ja siitä jokaviikko nostamalla. Tänään alkaa siis 5 päivässä viikko ja lopulta viikolla 11 toistoja on jo 50. Juoksukunnon kohottamista en ole vielä aloittanut, mutta tarkoitus olisi aloittaa paaston jälkeen näillä juoksukoulun ohjeilla ja sitten pitää katsoa vähän tavoitteellisemmin miten se 10 km tulee juostuksi. Toki juoksin viimevuonna naisten kympin lähes kokonaan, eli pitänee miettiä vielä, että onko tuo 10 km tarpeeksi hyvä haaste - vai pitäisikö se olla puolimaratoni...